The Piano.
Vanhasta kodista.
Kiitos H ja M.
Ja oma Armas.
Painoi ku synti, mutta siinä lepää.
Vähän kuin meidän Porin oman Jesse Joensuun maalit... ;)
Tuli myös hillitön halu soittaa.
Heti kun pianon paikoillaan näin, niin heti teki mieli laskea sormet koskettimille
ja soittaa vähäsen.
Ja kerrankin kun tekis mieli soittaa, kello on yö,
pianossa on ehkäpä lapsiaherättävä ääni,joten nyt sitten ei voi.
Toivottavasti huomenna olis vielä sama fiilis.
Joko aamulla ekaks tai illalla vikaks, ennen lasten nukkumaanmenoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti