Kesä tuli!
Ainakin Poriin asti.
Aivan huikeeta.
Miten ihmeessä sitä osaa puketua toppiin?
Koko ajan vaan miettii että missä mun villatakki on?
Ja varpaathan näissä sandaaleissa jäätyy ...
Ihanaa kun tuli!
Ja toivottavasti pysyykin nyt vielä ainaskin tämän koko kuun ja saa pysyä elokuunkin.
Ihmeellisen kylmä alku tälle kesälle, juhannuksesta puhumattakaan.
Kerrankin istutin yrttejä, muun muassa basilikaa ja juhannuksena ne JÄÄTY.
Vanhan kansan sanonnatkin menee ihan sekasin, juhannuksena pitäis kesä olla kauneimmillaan, lämpimillään ja ei, nämä basilikat jääty...
No sitten itse asiaan.
Tässä ollaan ystäviä oltu nyt sitte, hmm, oikeen laskea tarvii ja sormista, hetki pieni..
Siis 15 vuotta!
Viime kesät on pyritty tekemään tyttöjen reissu.
On käyty Lahdessa, Helsingissä, Kankaanpäässä, Huittisissa, Kokemäelläkin on piipahdettu, ah niin rakkaassa Lappeenrannassa, viime vuonna oltiin Tampereella.
Mutta tänä vuonna varattiin matka Helsinkiin.
Talvi oli niin täynnä opiskelua ja työtä, joten eihän me olla tyttöjen kanssa edes nähty.
Ja sama kaava toistui muidenkin ystävien ja sukulaisten osalta.
Kun aikaa ei ole.
Nyt.
Koskaan en ole odottanut matkaa NÄIN paljon.
Odotin sitä kuin palkkiota talven ja kevään aherruksesta.
Ja että saataisiin istua ja olla ja puhua!
Ja vielä niin hienointa oli lähteä matkaan suoraan kampaajan tuolista.
Sitä ehdotonta arjen luksusta, jonka soisi joka vuosi toistuvan, aivan kuten kesälomankin, sen yhden kerran vuodessa!
Matkatavaratkin oli sitte viimisen päälle suunniteltu =)
Ja vaatteet, kerrankin!
Matkalla löytyi ihana kirpputori, tietty.
Näitä peltipurkkeja ihailin, hitokseen nättejä!
Ja ystävä osti nämä kauniit korit, joita ihasteltiin koko matkan aikana.
Löysin kortteja 1950-luvulta.
Ostin niitä niin, että raaskin niitä myös jouluna lähettää.
Kun saatiin tavarat hotelliin, käytiin kuoharilla Tony's Delissä.
Siellä oli muuten huikean hyvännäköinen tapas pöytä.
Täytyy vielä joskus sitäkin kokeilla.
Granitkin löydettiin vinkin perustella.
Siihen mennessä kun me saavuimme Helsinkiin oli liike jo kiinni, mutta ehdittiin sinne hyvin seuraavana päivänä.
Ihana paikka ja hienoja tuotteita!
Kiitos vinkistä Emilia.
VIrgin Oilin illallisen jälkeen käytiin siiderilasillisella Vin Vin baarissa.
Hämyisen pöytämme vierestä aukesi nämä kaksi isoa tummaa ovea, joiden välissä oli kettinki ja välistä pilkotti kampaamo, Salon Noir, luki oven päällä mustin kirjaimin.
Seuraavana yönä kun suunnistettiin tyttöjen kanssa kohti hotellia, mentiin tämän baarin ohi, joka siihen aikaan eli kello 3.45 oli tietty kiinni.
Mutta huomasin ikkunasta kurkatessani, että kampaamossa oli joku.
Siellä mies harjasi tytön hiuksia.
No tottakai.
Aamuyöllä, vartin vajaa neljä...
Huikea matka ja ihanaa yhdessä oloa.
Naurua, ihan sairaasti.
Nyt aamupalaa ja matkakertomus jatkuu kuvien kera.
Ihanaa maanantaita ja peeäs, KESÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti