Tämä on se vuosi jolloin esikoisemme täyttää 13.
Hänen ikänsä on aina helppo laskea.
Syntynyt, tuo onnellinen, tasan vuonna 2000.
Ajattelin juur aamulla mitähän tämä vuosi tuo mulle tullessaan.
Mä voisin kuvata tulevan vuoden fiiliksiä yhdellä merkillä.
Ja se on
?
Mulla ei todella ole mitään tietoa siitä vielä mitä mun tuleman pitää.
Siedätyshoidot jatkuu, sen tiedän, joka ainut viikko.
Alkupistokset on ollu rankkoja.
Väsymys jo itessään.
Sitten viimekertaisen piikin reaktio jolloin tuntuu että happi loppuu ja verenpaine laskee niin että pelkästään pyörryttää.
Niin ja se väsy.
Mutta jatketaan.
Kuitenkin lopussa kiitos seisoo.
Siedätyshoitojen kanssa kolmen vuoden päästä tarkalleen.
Toivon niin hyviä päiviä.
Onnellisuuta.
Terveyttä.
Siinä kaikki.
Ja enemmänkin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti