Tästähän tuli pelkkä raksablogi.
Oho.
No, syy selittyy sillä, ettei elämässä tunnu olevan arjen pakollisten askareiden lisäksi kyllä niin yhden yhtäkään muuta aktiviteettia.
Kaikki on jäähyllä ja tauolla,
parisuhde,
lasten kanssa vietettävät yhteiset perhehetket, ystävät,
Elämä.
Ihan älyttömän surullista ja tylsää aikaa, mutta minkäs teet.
Unelman eteen on näköjään pakko uhrata, muuten ei Unelma koskaan toteudu ja ole valmis.
Jotenkin sitä yrittää aikuisena ymmärtää ja odottaa ja olla kärsivällinen mutta miten laitat lasten elämän "odottamaan"?
Mutta viime lauantaina kävi Ihme ja kahdenkeskinen hetki oli valmis.
Tai olihan paikalla kahdeksankymmentä muutakin, mutta kahdestaan,
ilman lapsia.
Hetki aikaa silittää kättä ja suukotella suulle.
Söpöä ja eri-ihanaa!
Ja muuten, onnea sylillinen vielä, Iso-G!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti