Yli kolme kuukautta täyttä hiljaisuutta.
Montaa juttua, mutta päällimmäisenä kyllä koulu.
Ammattikorkeakoulu.
Neljä lasta.
Esseet.
Perhe.
Tehtävät.
Illat.
Aamut.
Ja hyvin niukat yöt.
Jestas.
Saako nyt nukkua?
Mikään ei mene vasemmalla kädellä.
Useimmiten tuntuu, ettei kädet, eikä jalatkaan riitä.
Eikä yksi pää.
Riitä alkuunkaan.
Suuria muutoksia.
Esikoinen vaihtoi paidan väriä ja hyvä niin.
Ajaminen välillä Pori-Rauma-Pori alko, vaikkei olis koskaan uskonu, että sellaselle olis ikänä tarvetta.
Tai aikaa.
Mutta tuetaan täysillä.
Tunnen vanhempana, että se on mun tärkein tehtävä.
Eikö ookin?
Aika juoksee ja mitä sen helman liepeestä vielä saa kiinni, niin siellä mä seison.
Ja seisoo Armaskin.
Armaasta puheenollen niin hei.
Kuinka ihanaa, että kaks vuotta rankkaa koulua ja varsinkin tää viime vuosi ihan kaikin puolin, huh, en ees ala, niin että tässä on Armas.
Vierellä.
Just ehdittiin puhua, noin viis minuuttia kunnes puhe taas keskeyty pienempien pulputukseen, mutta ehdittiin siis senverran, että todettiin molemmat että mihin nää kaks vuotta on valunu.
Ja jos on kaks vuotta kestetty, ni mitä se puoltoista vuotta ny enää o?
Ihan pieni ryki.
Joo, vaikka helvekon raskasta tulee varmasti olemaan ni toivottavasti ei ainakaan raskaampaa...
Siinä Hän.
Rakas.
Maanantaina alkaa rippikoulu ja kohta juhlitaan.
Hurjaa.
Rakasta.
Ja ihanaa.
Ah ihanat kouluesseet ja ne on TAKANA NYT KESÄKS, JEIIIIIIIIIIIII!!!!!
Pojat ja vehkeet.
Sekä neidon kukat.
Iskä & Prinsessa.
Kello aamuviiden kajo.
Kun ei aamuherätyksille mitään voi, niin niistä voi nauttia sit.
Pikkumimmin huone.
Söpö ku mikä.
Maailman ihanin paikka ja sieltä kiitokset.
Itku tuli.
Porin Paras Paikka <3
Rauma.
Oikeesti.
Heaven on earth.
Maippi, Rauma O IHANA <3
Edelleen Rauma.
Laatuaikaa.
Vartti.
Mutta se TODELLA on meillä laatuaikaa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti