Se olikin jo valmiiksi valkoinen.
Sattuipa sopivasti.
Sattuipa somasti.
Oi-kein somasti.
Sehän passaa.
Paremmin kuin hyvin.
Oij, kuinka kaunis.
Isän & äidin naulakko.
Heillä oli näitä kaksi, niin uskalsin varovasti mankua toista.
Ja hyvin kävi.
Enemmän kuin hyvin...
Olin jo mielessäni varautunut sitä maalaamaan.
Muistin että naulakko olisi ollut lakkapintainen ja puunvärinen.
Ja yläosasta kulunut.
No sehän vaan passaa meille, meidän huusholliin =)
Enemmän kuin hyvin.
Siinähän hän sitte ja TineK rantakassi.
Vettä sataa että rannasta ei tietoakaan, mutta onpahan rantakassi.
Ja kaunis sellainen.
En edes tiedä raatsiiko sitä koskaan
ikinä milloinkaan rannalle roudata ... ;)
Ai niin.
Yhtään ei muuten haittaa että naulakko muistuttaa
menneestä ajasta.
Kaappikellon ja lipaston kanssa on
aivan suorastaan hurmaavaa olla muistojen
keskellä ... <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti