tiistai 16. joulukuuta 2014

8 yötä.


Tänä vuonna seuraan ensimmäistä kertaa piiiiiiiiitkään aikaan lasten kanssa joulukalenteria.
Telkkarin joulukalenteri on ihana.
Mainoksissa ensin kiinnitin huomiota, että näyttelijöinä tänä vuonna on mm. Pirkka-Pekka Petelius ja Vesa Vierikko.
Eli pakko katsoa!
Ja kun joulukalenteri sitten vihdoin joulukuun ensimmäisenä päivänä alkoi niin, 
on se tänä vuonna jotenkin niin ihana.
Ihana musiikki.
Juoni. 
Uudet näyttelijät.
Söpö koira, joka puhuu ihmisen äänellä.
Kaunis lavastus ja puvustus.
Ja mikä tärkeintä: lapset tykkää.

Mä pidän ihan hirveesti siinä musiikista ja siitä kaupunkinäkymästä.
Oonkin jo tässä viimisen vuoden aikana huomannut itsessäni että ehken vanhempana (sitten oikeen vanhana...) olekaan ehkä niin kaupunkiasumista vastaan kuin olen luullut.

Ja tarvii kyllä tän saakelin hektisen syksyn ja alkutalven myötä todeta, että ei tää siivoominen vaan luonaa. Ei sillon kun arki menee aamuseittemästä iltakymppiin. 
Siinä ei siivoukselle oo vaan aikaa.
Tai sitten sitä tarvis ottaa nukkumisesta.
Ja siihen mä en ryhdy. 
En enää.

Kun saan koulutehtäviltä rauhan ja saan oikeesti sen joululomafiiliksen, niin tuntuu ihan luksukselta kun saa siivottua kodissa jotain.
Kahteen kuukauteen kotona on melkein vaan käynyt nukkumassa tai jos on jonakin iltana saanut olla pari tuntia, niin sen oon viettäny tiiviisti sohvannurkassa lapset kainalossa.

Semmosta menoa.
Kevät on lukujärjestykseltään aivan kaamea.
Mutten ole nyt alkustressaamisen jälkeen suostunut sitä ajattelemaankaan. 
Mun on pakko mennä sen hetken kerrallaan kun päiväkin on jo kerrassaan liian pitkä aika ajatella elettäväksi.

Sen verran ensi keväästä, sen millä olen itseäni lohduttanut on se, että jos jaksan huhtikuun loppuun, sitten oon jo voiton puolella. 
Mutta sinne huhtikuun loppuun asti pitäis jaksaa.
Sillon alkaa harjottelu ja toivottavasti koulun kirjalliset tehtävät ja kaikki muu on ohi.

Ai mutta se joulu.
Juhlitaan kohta sitä nyt ensin.

Joulukalenterin aamun sanoin, on enää kahdeksan yötä jouluun...





Jaajuu.
Jos joulumieli on hukassa, tunnelmaa
 saa kun laittaa joulucdn pyörimään ja vaan kuuntelee.
Tarttuu se joulufiilis kun vaan rauhottuu hetkeks ja kuuntelee.
Ja jos ei kerralla, ni yrittää myöhemmin uudestaan. 










Kirpparilta löydetyt pullot.
Ihanat.



Ei kommentteja: