Ensin mä oon puolenkuukautta hiljaa ja sitten pajautan miljoona kuvaa eetteriin.
Ei niin MITÄÄN muutosta.
Adeno-virusta (???)
Väsymystä.
Paaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaljon tekemistä.
Liian vähän aikaa
... ja liikaa laiskuutta.
Mutta ehkä enemmän laiskuus on ton ökä-kuumetaudin peruja.
Mä aina opetan muita olemaan armollisempia itselleen,
pakko se on itekkin muistaa!
Ja kun luulin että sairaus käy läpi vain minut ja lapset,
ehei, siippa sairaana.
Ja paljon.
Pedissä.
Ja yskii ja köhii ja ON kipeä.
Kevät silti tuli.
Tai mähän sen sisälle toin.
Pakko oli, kun ihana joulu lähti.
Tuli kukkaa ja pastellia.
(ja viruksen myötä myös pastillia...)
Päiväkahvit on mun pelastus.
Ja aamukahvit.
Ja ihana perhe.
Ja hei ystävät, oij.
Lapset sai lauantaina ja sunnuntaina kokea taas niin paljon rakkautta.
Ihanaa, se kun paistoi meidän lasten silmistä tänään!
Raikas poikainhuone.
Tai raikas, no mutta näissä kuvissa ainakin.
Tähtilakanat on jo vaihdettu.
Pakko.
Ökän jälkeen ainakin...
No mutta huomenna on maanantai.
Ja uusi viikko.
Hienointa olis jos kaikki olis terveinä.
Ensin täytyis kuitenkin TULLA terveiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti