Kuhinaa ja kirpparilöytöjä.

Aloitanko?

En aloita.

Hurjaa on.

Arvatenkin.

Yhä edelleen mennään lähes poikkeuksetta

kaavalla 5 koulupäivää, 2 työpäivää.

Yhteensä 7 päivää, eikös..

Synttärikutsut lähti yhteisesti vanhimmalle ja nuorimmalle pojalle, mutta väliin ehti oksennustauti.

Ihanaa?

No ei.

Jos painaa normipäivät päälle niin nyt alkaa jo painaa päihdetenttikin päälle.

Tulostin tänään vasta osan materiaalista ja...

Yritän kaikin keinoin välttää tätä tuskaa ja pikkasen kyllä jo ahdistaa mutta.

Ei kai tähän muu auta kun jonkun ajan repiminen jostain ja lukeminen.

Kamalaa marinaa.

Elämässä on isompaakin.

Onnellisuus ei ole aina vakio.

Parisuhdeaikaa ei enää ole. 

Ja siitä mä ja Armas ollaan ehkäpä samaa mieltä.

Eilen kaipasin jo kainaloa niin paljon ettei mitään rajaa.

Mutta ruuhkaArki jyrää nyt kaiken.

Unesta yritän pitää kiinni. 

Ilman sitä ei vaan kertakaikkiaan jaksa.

Noni.

Lupasin lopettaa marinan.

Eilistä iltaa piristi vartin tehokas kirpparikohnaus.

Vartti.

Säälittävää.

Mutta surkean lyhyestä ajasta huolimatta löytöjä tuli.

Muutama euron sisustuslehti.

Muutama euron tuolinpäälinen.

Ja kaiken kukkuraksi jälleen yksi Kaunotar.

Joku ah niin kätevä oli jo valmiiksi tuunannut tämän niiiiiiin kauniiksi.

Kurkkasin pohjasta että tämä on ennen ollut kokonaan kullan värinen.

Jollain on käsityön upea lahja.

Oli ilo ostaa.

Ja enemmänkin.

Marina seis.

Meillä on terveyttä, kunhan tämä oksennustauti lähtee lopullisesti tällä kertaa pois.

Ajattelen ystäviäni.

Loved ones.